Hyvä johtaja huolehtii omasta hyvinvoinnistaan – Itsensä johtaminen on taito, jota voi harjoitella

Moni kokee, että itsensä johtaminen on jopa kaikkein vaikein johtamisen laji. Onneksi sitä voi kehittää yhtä lailla kuin mitä vain muutakin taitoa.

Jos itsensä johtaminen ei luonnistu, työelämässä vaadittava pitkäjänteinen ammattimainen toiminta ja uralla eteneminen ei ole mahdollista.

Itsensä johtaminen on esimerkiksi:

  • Kykyä huolehtia omasta hyvinvoinnista ja ajankäytöstä
  • Taitoa määritellä omat päämäärät ja tavoitteet
  • Kykyä tunnistaa sekä muokata omia asenteita ja tunteita
  • Taitoa hankkia ja ottaa vastaan palautetta sekä oppia siitä
  • Kykyä ajatella itsenäisesti, mutta kuunnella silti muita
  • Rohkeutta ja sitkeyttä toimia oman mukavuusalueen ulkopuolella
  • Sinnikkyyttä tehdä myös rutiinitehtäviä, vaikka sisäinen ääni kehottaisikin luovuttamaan
  • Malttia odottaa tulosten syntymistä – harva asia muuttuu ja palkitsee kertaheitolla

Myös johtajan on huolehdittava itsestään, jotta voisi olla hyvä johtaja muille.

Esimerkiksi Mehiläisen haastatteleman filosofian tohtori Pentti Sydänmaanlakan mukaan yksi johtajan tärkeimmistä työtehtävistä on niin omasta, tiimin kuin koko organisaationkin hyvinvoinnista huolehtiminen. Hyvinvoinnin johtamisessa lähtökohtana on hyvä itsensä johtaminen.

”Väsähtänyt ja uupunut työntekijä ei pysty olemaan innovatiivinen ja luova. Johtajan tehtävänä onkin pitää hyvää huolta niin omasta kuin tiiminsä ja koko organisaation hyvinvoinnista. Ainoastaan silloin hän pystyy varmistamaan, että tehokkuuden vaatimaa uudistumista pitkässä juoksussa tapahtuu”, Sydänmaanlakka sanoo Mehiläiselle.

Hän huomauttaa, että jokaisen – olipa tämä johtaja tai esimies tai ei – olisi hyvä pohtia, kuinka tasapainoisesti itseään johtaa.

Oletko sinä ottanut kaikki hyvinvoinnin osa-alueet huomioon, vai jääkö jokin toistuvasti vähemmälle huomiolle?

Itsensä johtaminen oman esimiestyön kehittämisessä

Esimiestyön näkökulmasta itsensä johtaminen vaatii sen selvittämistä, mitä esimiestehtäviin kuuluu. Oman esimiehen kanssa kannattaakin sopia mahdollisimman tarkasti tehtävän sisällöstä, tavoitteista, vastuista ja oikeuksista.

Myös ajankäytöstä kannattaa keskustella. Miten tärkeäksi oma esimiehesi kokee, että keskityt esimiestehtäviesi hoitamiseen? Minkä verran voit ottaa muita tehtäviä hoidettavaksesi? Tutkimuksemme mukaan valmentava johtaminen, siis esimerkiksi tiimikokoukset, kehityskeskustelut, uusien työntekijöiden perehdyttäminen sekä työntekijöiden kannustaminen ja motivointi, vie esimiesten työajasta vain neljä prosenttia.

Esimiehenä kehittymistä nopeuttaa, jos teet sitä varten itsellesi henkilökohtaisen suunnitelman. Kirjaa siihen mahdollisimman tarkasti:

  • päämääräsi tehtävässäsi
  • valmiudet, joita haluat kehittää lisää
  • tärkeimmän pitkän tähtäimen tavoitteesi
  • tärkeimmät lyhyen tähtäimen tavoitteesi
  • vahvuutesi ja voimavarasi, joiden varaan aiot rakentaa toimintasi

Kaikkea ei tarvitse osata heti. Johtamisessa kehittyy paremmaksi itse työtä tekemällä. Kehitystä tapahtuu kuitenkin vain silloin, kun pystyt havainnoimaan ja arvioimaan omaa toimintaasi sekä pysähdyt säännöllisesti pohtimaan vahvuuksiasi ja kehitystarpeitasi.

Ole kiinnostunut ja kiitollinen saamastasi palautteesta. Mitä enemmän sitä saat, sitä nopeammin pystyt kehittymään, kunhan osaat käyttää hyödyksesi sekä kiitoksen että korjaavan palautteen.

Oman kehittymisen suunnittelusta ja seurannasta kannattaa tehdä systemaattista. Silloin itsensä johtaminen on helpompaa. Pelkkä ajatus ei riitä, vaan oman kehittymisen pohdintaa varten pitää varata aikaa kalenterista.

Oletko selvittänyt omat arvosi ja tavoitteesi?

Aikasi ja energiasi on rajallista, joten omat tavoitteet kannattaa valita huolellisesti. Jotta voisit johtaa itseäsi, sinun on tiedettävä, mitä haluat.

Kyse on valinnoista. Se, että päätät tehdä jotain, tarkoittaa yleensä sitä, ettet ehdi, jaksa tai viitsi tehdä jotain muuta. Maailma on täynnä mahdollisuuksia, mikä saa helposti valitsemaan liian monta mielenkiinnon kohdetta kerralla. Se aiheuttaa kuitenkin harhailua eri vaihtoehtojen välillä: innostut asioista, mutta et jaksa sitoutua niihin kovin pitkään. Selkeät päämäärät, maltti ja toimintaenergian kohdistaminen sinulle tärkeisiin asioihin vahvistavat mahdollisuuksiasi onnistua.

Onko sinulle selvää, millaisia asioita todella arvostat? Ovatko edustamasi organisaation arvot linjassa omiesi kanssa?

Voit kyllä toimia arvojesi vastaisesti lyhyellä tähtäimellä. Arvot kuitenkin luovat motivaatiosi perustan. Toimintaenergiasi hiipuu nopeasti, jos et aidosti arvosta sitä, mitä teet.

Jos työsi on sopusoinnussa arvojesi kanssa, olet vahvoilla, koska voit valjastaa koko toimintaenergiasi tekojesi taakse.

Jos taas toimintaympäristö pakottaa sinut arvojesi vastaisiin tekoihin, joudut ennen pitkää pohtimaan, onko nykyinen työsi niin arvokasta, että sinun kannattaa sen vuoksi luopua siitä, mihin todella uskot. Miten esimiestyösi kehittyy, jos et aidosti usko siihen, mitä olet tekemässä?

Itsensä johtaminen on energian hallintaa

Itsensä johtamisessa on pohjimmiltaan kyse energian hallinnasta ja oman huomion kiinnittymisen tiedostamisesta. Energian hallinta kannattaa aloittaa perusasioista: riittävästi unta, aidosti ravitsevaa ruokaa ja sopivassa määrin liikuntaa. Kannattaa myös tarkkailla, mihin energiaa kuluu, ja mitkä asiat auttavat sinua lataamaan akkujasi.

Energian hallinta tarkoittaa sekä energiatason ylläpitämistä että energian kohdistamista omien päämääriesi kannalta tehokkaasti. Kun osaat huolehtia energiavarojesi riittävyydestä, keskity seuraavaksi huomion kiinnittämisen taitoihin.

Keskittyminen auttaa onnistumaan. Huomion kiinnittäminen johonkin asiaan vahvistaa aivoissasi kohteeseen liittyviä kytkentöjä sekä auttaa sinua kehittymään kyseisellä alueella. Jos esimerkiksi pelaat pitkään ja keskittyneesti shakkia, kehityt shakinpelaajana niin, että voit lopulta tunnistaa useita vahvoja siirtoja vain vilkaisemalla kesken olevaa peliä.

Vanhojen tapojen muuttaminen

Itsensä johtamisen ongelmat tulevat esiin usein silloin, kun sinun pitäisi muuttaa vakiintuneita ajattelu- ja toimintatapojasi. Muuttuminen on vaikeaa, koska suurin osa teoista ja ajatuksista on automaattisia. Ei kukaan jaksa arvioida perin pohjin parasta mahdollista toimintatapaa jokaisessa asiassa tai tilanteessa, vaan säästämme energiaa toistamalla totuttuja tapoja.

Elämä kuluukin pääosin erilaisten rutiinien toistamiseen. Heräät aamulla ja suoritat tutut aamutoimet puoliunessa. Syöt aamupalan puolihuolimattomasti samalla, kun avaat työkoneen ja selailet läpi saapuneet viestit. Lähdet töihin tai jatkat töitä kotona, kunnes on aika lopettaa. Työpäivän jälkeen suoritat pakolliset kotityöt, käyt ehkä ulkoilemassa tai viikoittaisessa harrastuksessa ja katsot hetken televisiota ennen kuin on aika mennä nukkumaan.

Arjessa on varsin vähän tilanteita, jotka haastavat ajattelemaan sitä, mitä todella olet tekemässä ja miksi. Rutiinien toistaminen on helpompaa.

itsensä johtaminen

Uusien tapojen opettelu vaatii paljon huomiota. Voit kokeilla tätä keinoa:

Kiinnitä ensin huomiota siihen, miten kiintynyt olet vanhoihin tapoihisi. Jos esimerkiksi haluat eroon jatkuvasti työpäiviäsi rikkovasta päämäärättömästä somen selailusta, kiinnitä huomiota siihen, miltä työn keskeyttäminen tuntuu, miltä puhelimen ottaminen käteen ja sovelluksen avaaminen tuntuu sekä mitä mielessäsi liikkuu sillä hetkellä, kun huomaat toistavasi poisopittavaa tapaa.

Lähesty asiaa neutraalisti. Pyri välttämään suuttumista ja ahdistumista, itsesyytöksiä ja negatiivisia tuntemuksia. Jos huomaat toistavasi tapaa, josta haluat eroon, pysähdy ja keskitä koko huomiosi vanhan tavan lopettamiseen. Kun toistat tätä riittävän usein, alat pian huomata, koska vanha tapasi kolkuttelee kulman takana. Lopulta opit välttämään vanhaa tapaa ja uudesta tavasta tulee pian ainoa.

Sisäinen puhe

Itsensä johtaminen muuttuu helpommaksi, kun alat kiinnittää huomiota sisäiseen puheeseesi. Millaisia ajatuskulkuja mielessäsi liikkuu? Sisäinen puhe ohjaa tapaasi ymmärtää asioita ja kohdata niitä. Se ennustaa esimerkiksi tulevan neuvottelun onnistumista sen perusteella, millaisia kokemuksia sinulle on jäänyt aiemmista neuvotteluista.

Sisäisen puheen mallit syntyvät kokemustesi perusteella ja ovat usein peräisin lapsuudesta. Jos lapsi kohtaa jatkuvasti vanhempiensa riitoja, hän ahdistuu ja alkaa reagoida sulkeutumalla. Toistuessaan näistä tilanteista kehittyy vähitellen taipumus pyrkiä väistämään konflikteja, jolloin henkilö ei aikuisenakaan osaa pitää puoliaan.

Ihmisen mielessä on useita erilaisia sisäisen puheen malleja, jotka kilpailevat huomiosta. Ne voivat olla myönteisiä, suorituskykyä tukevia ajatuskulkuja, jotka kannustavat ja rohkaisevat, tai kielteisiä ajatusmalleja ja rooleja. Niitä voivat olla esimerkiksi:

  • Tuomari, joka etsii jatkuvasti vikoja omasta toiminnastaan
  • Täydellisyyden tavoittelija, joka ei ole koskaan tyytyväinen omiin suorituksiinsa
  • Miellyttäjä, joka pyrkii miellyttämään muita usein omien etujensa kustannuksella
  • Ylisuorittaja, joka hakee hyväksyntää suorittamisensa kautta
  • Uhri, joka hakee huomiota ja hyväksyntää heittäytymällä marttyyriksi
  • Ylivarovainen, joka ei uskalla ottaa riskejä ja tehdä päätöksiä
  • Stressaantuja, joka ei pysty rauhoittumaan
  • Kontrolloija, joka ei luota muihin ja pelkää epäonnistumista
  • Välttelijä, joka ei ota vastuuta eikä uskaltaudu hankaliin tilanteisiin

Sisäisen puheen laukaisevat sekä mielen sisäiset tekijät että ulkoiset ärsykkeet, jotka muistuttavat menneistä kokemuksista ja niihin liittyneistä tunteista. Sisäinen puhe käynnistyy usein huomaamatta, ja kielteisten ajatuskulkujen käynnistymistä on usein vaikea estää kokonaan. Voit kuitenkin opetella tunnistamaan reaktioitasi kielteisiä ajatuskulkuja laukaiseviin ärsykkeisiin, ja siten estää kielteisen ajatuskulun jatkumisen.

Sisäinen puheesi ei välttämättä ole totta, vaan toisinaan vain omien syvään juurtuneiden asenteidesi toistamista. Aina ei siis kannata uskoa sitä, mitä itselleen puhuu. Voit kiittää sisäistä valittajaasi mielipiteestään ja koettaa jättää sen omaan arvoonsa.

Itsensä johtaminen on myös hyväksymistä

Itsensä johtaminen on haastavaa, eikä onnistuminen ole pelkästään omissa käsissäsi. Olemme monessa suhteessa myös ulkoisten olosuhteiden uhreja emmekä voi päättää elämästämme kokonaan.

Persoonallisuus, terveys, koulutus ja kokemukset vaikuttavat elämään vahvasti. Ulkopuolisilla paineilla on myös suuri vaikutus käyttäytymiseen, vaikkemme sitä aina itse tiedostakaan. Olemme vahvasti sosiaalisia ja vain harvat meistä uskaltavat poiketa muista kovin vahvasti.

Ryhmäytyminen on voimakasta myös työelämässä ja työyhteisö vaikuttaa tehokkaasti siihen, miten sen jäsenet ajattelevat, puhuvat ja pukeutuvat. Ryhmäpaine saa meidät myös joskus tekemään asioita oman tahtomme ja arvojemme vastaisesti.

Voit opetella johtamaan itseäsi paremmin tiedostamalla omat vahvuutesi ja puutteesi sekä hyödyntämällä erilaisia itsensä johtamisen tekniikoita. Voit myös selkeyttää päämääriäsi sekä kehittää yhteistyötaitojasi ja verkostojasi, jotka auttavat sinua onnistumaan. Voit vaikuttaa terveyteesi, osaamiseesi ja tekojesi pohjalta syntyvään maineeseesi. Vinkkejä tehokkaampaan itsensä johtamiseen löydät myös Tehosta työtapojasi -oppaastamme.

Sinun kannattaa kuitenkin olla itsellesi armollinen ja hyväksyä ne puitteet, joiden rajoissa voit omasta toiminnastasi päättää. Älä laadi tavoitteita, jotka ovat ylivoimaisia. Älä myöskään vähättele omaa kehityskykyäsi.

Meillä kaikilla on käyttämättömiä voimavaroja, jotka tulevat usein esiin vasta sitten, kun elämä haastaa meitä kunnolla.

Lue seuraavaksi:

Kuinka hyvin hallitset nämä työyhteisötaidot?

f ln

(Ilmainen opas)

Tehosta työtapojasi -opas

Juuri julkaistu Tehosta työtapojasi -opas oman työn hallintaan auttaa säästämään aikaa kaikkein mielekkäimpiin asioihin.

Tilaa uutiskirjeemme, niin saat latauslinkin.